-
Talent Boost on poikkihallinnollinen toimenpideohjelma kansainvälisten osaajien houkuttelun, maahanmuuton ja Suomessa pysymisen edistämiseksi. Ohjelman tavoitteena on tehdä Suomi tunnetummaksi ja houkuttelevammaksi kansainvälisille osaajille sekä kanavoida Suomessa jo olevien kansainvälisten osaajien asiantuntemusta yritysten kasvun ja kansainvälistymisen sekä innovaatiotoiminnan tueksi. Ohjelma pyrkii vahvistamaan työmarkkinoiden avoimuutta ja houkuttelevuutta kansainvälisille osaajille. Talent Boost muodostaa kansallisen yhteistyöalustan kansainvälisiin osaajiin liittyvien palvelujen kehittämiselle.
Ohjelmalla yhteen sovitetaan työllisyys-, elinkeino-, tutkimus-, koulutus- ja innovaatio- (TKI) ja maahanmuuttopolitiikka vahvistamaan osaavan työvoiman saatavuutta, työmarkkinoiden kohtaantoa, yritysten ja TKI-toiminnan laatua ja kansainvälistymistä. Lisäksi ohjelmalla edistetään investointien houkuttelua, ulkomaalaisten opiskelijoiden, tutkijoiden ja puolisona muuttaneiden osaajien työllistymistä Suomeen sekä työnantajien rekrytointi- ja monimuotoisuusosaamista.
Väestörakenteestamme johtuen Suomi tarvitsee maahanmuuttoa työmarkkinoiden toimivuuden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Koronaepidemia on vaikuttanut työmarkkinoiden tarpeisiin merkittävästi, mutta väestöennusteita epidemia ei muuta.
-
Päämäärä: Ulkomaiset osaajat vahvistavat Suomen työllisyysastetta, korkeakoulujen kansainvälistymistä sekä yritysten ja TKI-toiminnan kasvua, kansainvälistymistä ja uudistumista samoin kuin investointien saamista Suomeen.
Tavoitteet:
- Suomi on kansainvälisesti houkutteleva paikka työskennellä, opiskella ja tutkia.
- Työnantajat osaavat ja haluavat rekrytoida kansainvälisiä osaajia.
- Kansainvälisten osaajien asiantuntemus vahvistaa suomalaisten yritysten ja organisaatioiden kansainvälistymistä ja uudistumista.
-
Suomi tarvitsee osaajia. Osaajilla on entistä suurempi merkitys kilpailukyvyn edistämisessä, ja heistä käydään kovaa kilpailua maailmanlaajuisesti. Maailma on avoin, osaajien valinnan mahdollisuudet ovat valtavat. Osaajien houkuttelu ja pitäminen Suomessa vaatii poikkihallinnollista yhteistyötä, jolle Talent Boost antaa raamit.
Talent Boost -ohjelmalla pyritään houkuttelemaan kansainvälisiä osaajia Suomeen ja parantamaan Suomen tunnettavuutta maailmalla. Toisaalta Suomessa asuu kansainvälisiä osaajia, joiden asiantuntemusta ja verkostoja ei hyödynnetä täysimääräisesti yritysten kasvussa ja kansainvälistymisessä sekä innovaatiotoiminnassa. Myös tähän ohjelmalla pyritään saamaan muutos.
Talent Boost -ohjelmalla herätetään myös keskustelua suomalaisten työmarkkinoiden avoimuudesta. Työelämän asenneilmapiiri, syrjimättömyys ja monimuotoisuus vaikuttavat kansainvälisten osaajien työllistymiseen, heidän haluunsa jäädä Suomeen sekä siihen, miten houkuttelevana osaajat pitävät Suomea.
-
Ohjelmassa kehitetään toimenpiteitä, joilla yritykset ja muut organisaatiot ja kansainväliset osaajat tuodaan tehokkaammin yhteen, tuetaan työpaikkojen monikulttuurisuusosaamista sekä kannustetaan yrityksiä rekrytoimaan kansainvälisiä osaajia kansainvälistymisensä tueksi. Lisäksi ohjelmassa kehitetään koordinoituja palveluja kasvukeskuksiin.
-
Talent Boost luo alustan valtakunnalliselle ja alueelliselle kv. osaajatyölle sekä suomalaistoimille ulkomailla. Näin kehittämishankkeet eivät jää vain yksittäisiksi harjoituksiksi, vaan kiinnittyvät pysyvään toimintaan ja maailmalla suomalaisia toimijoita kokoavaan Team Finland -verkostoon. Olemassa olevia palveluita kansainvälisen osaamisen hyödyntämiseen kootaan yhteen, sillä yritysten ja muiden organisaatioiden näkökulmasta palvelukenttä on sirpaleinen ja epäselvä.
Toimenpiteisiin kuuluvat mm.
- Työ- ja opiskeluperusteisten oleskelulupaprosessien nopeuttaminen.
- Maakuvaviestinnän ja globaalin markkinointiviestinnän kohdentaminen osaajille edustustoverkoston, #Finlandworks-konseptin ja Workinfinland.fi-sivuston avulla.
- Kansainvälisen rekrytoinnin toimintamallin luominen, ml. kysynnän ja tarjonnan tunnistaminen ja eettisten periaatteiden muotoilu.
- Asettautumisen sujuvoittaminen, mm. viranomaispalveluita kehittämällä.
- Yritys- ja viranomaispalveluiden kehittäminen kansainvälistä rekrytointia tukevaksi.
- Yritysten kannustaminen kansainvälisten osaajien palkkaamiseen, esim. Business Finlandin Talent Explorer -rahoituksen avulla.
- Mentorointi- ja yhteiskehittämismallien sekä puoliso-ohjelmien kehittäminen.
- Työelämän vastaanottavuuden ja monimuotoisuuden sekä organisaatioiden sisäisen kansainvälistymiskyvykkyyden lisääminen.
- Harmaan talouden ja ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön torjunta.
-
Mukana ovat teeman kannalta keskeisimmät ministeriöt (TEM, OKM, SM, UM, VNK, VM, STM), kaupungit, Business Finland, TE-hallinto ja korkeakoulut. Lisäksi käydään jatkuvaa vuoropuhelua yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa.
Työ- ja elinkeinoministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö vastaavat ohjelman koordinoinnista. Talent Boost -ohjausryhmän puheenjohtajina toimivat työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Raimo Luoma ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen.
-
Talent Boost -ohjelmaa toteutetaan eri puolilla Suomea eri kokoisissa kaupungeissa ja kunnissa. Työpaikan lisäksi paikkakunnan tarjoaman elämäntavan ja sujuvan arjen merkitys on suuri silloin, kun osaaja harkitsee muuttoa toiseen maahan. Kaupunkiseudut ovat olleet edelläkävijöitä kansainvälisiin osaajiin liittyvässä kehittämistyössä.
-
Korkeakoulumme houkuttelevat Suomeen tuhansittain kansainvälisiä osaajia – niin tutkijoita kuin ulkomaisia opiskelijoita. Suomessa ulkomaalaisten opiskelijoiden osuus kaikista korkeakouluopiskelijoista oli 6,8 % vuonna 2019, mikä on yli OECD-maiden keskiarvon. Vuonna 2019 suomalaisissa yliopistoissa aloitti 2 671 ja ammattikorkeakouluissa 2 796 uutta ulkomaalaista opiskelijaa (Tilastokeskus 05/2019). Kansainväliset tutkinto-opiskelijat suorittivat Suomessa vuonna 2019 yli 4 500 korkeakoulututkintoa, joista lähes 500 oli tohtorintutkintoja. Työvoimatarpeeseen vastaamiseksi entistä useamman Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneen tulisi työllistyä Suomeen. Talent Boostin myötä korkeakoulut tiivistävät yhteistyötään yritysten ja kaupunkiseutujen yrityspalveluiden kanssa opiskelijamarkkinointivaiheesta valmistumisen jälkeisen työllistymisen edistämiseen saakka.
Vuonna 2021 käynnistyneessä korkeakoulujen kansainvälisyysohjelmassa Talent Boost- toiminnot ovat toisena keskeisenä painopisteenä globaaliohjelman rinnalla. Kansainvälisyysohjelman rahoitus on osa korkeakoulujen perusrahoitukseen kuuluvaa strategiarahoitusta. Talent Boost- toimenpiteinä kehitetään mm. korkeakoulujen ja yritysten yhteistyötä, tuetaan eri syistä maahan tulleiden kansainvälisten opiskelijoiden integroitumista vahvistamalla SIMHE-toimintoja sekä kehittämällä ja lisäämällä S2-opintojen tarjontaa. Tämän lisäksi yksittäiset korkeakoulut saavat rahoituksen alueellisen Talent Hub- toiminnan vahvistamiseksi ja tukemiseksi.
-
Suomen sijoitusta kansainvälisessä osaajakilpailussa voi arvioida mm. OECD:n “The OECD Indicators of Talent Attractiveness”, joka vertailee veto- ja pitovoimaa korkeasti koulutettujen työntekijöiden (maisterit, tohtorit), yrittäjien ja korkeakouluopiskelijoiden näkökulmasta. Vuonna 2019 Suomi sijoittui opiskelijoiden kohderyhmässä kärkijoukkoon 4:nneksi, mutta korkeasti koulutettujen osaajien kohdalla Suomen sijoitus oli 17. ja yrittäjien kohdalla 8. Laajemmassa Global Talent Competitivenes Index (GTCI) 2020 –tutkimuksessa Suomi sijoittui maailman 7. parhaaksi maaksi (132:sta) vertailtaessa eri maiden kykyä kasvattaa huippuosaajia, houkutella heitä ulkomailta ja pitää heistä kiinni.
Maailmalla käydään yhä kovenevaa kilpailua kansainvälisistä osaajista. Useat maat ovat kehittäneet ohjelmia, joilla tähdätään osaajien houkutteluun (attraction) ja pitämiseen (retention). Suomelta vastaava kansallinen ohjelma tai strategia on aikaisemmin puuttunut.
-
Työpaikan löytymisessä ja työelämään tutustumisessa opintojen aikaiset toimenpiteet ovat keskeisiä, opintoihin kuuluva harjoittelujakso ja erilaiset opintoihin kuuluvat työelämäprojektit avaavat ovia työelämään ja lisäävät korkeakoulujen ja työelämän yhteistyötä. Korkeakoulujen urapalvelut tukevat opiskelijoiden työllistymistä. Keskeinen rooli työllistymisessä on suomalaisilla työnantajilla yksityisellä ja julkisella sektorilla.