Hyppää sisältöön

Työperusteista maahanmuuttoa sujuvoittavat lait tulevat voimaan

22.2.2023 | Uutinen

Ulkomaalaislain muutokset sujuvoittavat työperusteisten oleskelulupien hakemista ja päätösprosessia. Uudistus on osa laajempaa kokonaisuutta, jonka tavoitteena on lyhentää lupien käsittelyaika keskimäärin yhteen kuukauteen. Uudet säännökset lisäävät hakuprosessin automaatiota, ja käyttöön otetaan myös työnantajan sertifiointi

Hallituksen tavoitteena on lisätä työ- ja koulutusperusteista maahanmuuttoa, jotta osaavan työvoiman saatavuus voidaan turvata Suomen kasvun ja kansainvälistymisen tueksi. Työvoiman maahanmuuttoa sujuvoittavat toimet ovat osa vuoteen 2035 ulottuvaa koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton tiekarttaa, jota tällä hallituskaudella on toteuttanut Talent Boost -toimenpideohjelma. 

Tasavallan presidentin juuri hyväksymät ulkomaalaislain 5 luvun muutokset tukevat muita jo tehtyjä toimenpiteitä, joilla työperusteisia oleskelulupaprosesseja on saatu nopeutettua. Lakiuudistukset tulevat voimaan 23.2.2023.

- Jo tehty kehitystyö on tuottanut tulosta. Kaikkien työperusteisten lupien käsittelyajat ovat merkittävästi lyhentyneet, ja erityisasiantuntijoiden ja kasvuyrittäjien lupien osalta olemme jo nyt Euroopan huipputasolla. Myönnettyjen lupien määrän voimakas kasvu myös osoittaa, että Suomella on vetovoimaa kansainvälisten osaajien silmissä. Ulkomaalaislain muutokset ovat tärkeä lisätyökalu maahanmuuttoprosessin sujuvoittamiseksi entisestään, sanoo työministeri Tuula Haatainen.

Automaation hyödyntäminen nopeuttaa käsittelyä

Ulkomaalaislaissa säädetään kaikkien työperusteisten oleskelulupien myöntämistä koskevista yleisistä edellytyksistä ja työnantajan ja työntekijän velvollisuuksista oleskelulupaprosessissa. 
Uudet säännökset mahdollistavat automaation hyödyntämisen nykyistä laajemmin ja eri viranomaisrekistereistä saatavien tietojen käyttämisen. Tämä vähentää tarvetta pyytää tietoja hakijalta tai työnantajalta.

Nopean lupamenettelyn kannalta on keskeistä, että hakija ja työnantaja asioivat ensisijaisesti verkkopalvelussa. Lupahakemuksen voi silti edelleen jättää myös paperisena. Menettelyä sujuvoittaa myös mahdollisuus hoitaa suulliset kuulemiset etäyhteyden välityksellä. 

Lakia muutetaan joustavammaksi myös siten, että ensimmäisen luvan saamiseksi riittää, että matkustusasiakirja on voimassa päätöksentekohetkellä. Tämä on jo aiemmin ollut käytäntönä jatkolupahakemuksissa.

Työantajien sertifiointi sujuvoittaa luotettavien työnantajien lupaprosessia 

Laissa säädetään uudesta työnantajan sertifioinnista. Se voidaan myöntää hakemuksesta työnantajalle, joka rekrytoi paljon ulkomaista työvoimaa ja joka on erilaisten taloudellisten ja muiden tunnuslukujen perusteella todettu luotettavaksi toimijaksi oleskelulupa-asioissa. Työnantajien sertifiointi nopeuttaa välillisesti kaikkien työnantajien lupaprosesseja, kun toistuvista työvaiheista vapautuu resursseja muiden lupien käsittelyyn.  

Kaksi uutta lupaperustetta

Suomessa tutkinnon tai tutkimuksen suorittaneelle säädetään omasta luvasta, jonka myöntämisessä voidaan huomioida toimeentulon turvaamista laajasti. Muutoksella edistetään sitä, että vähintään 75 prosenttia opiskelijoista jäisi Suomeen.  

Myös erityisasiantuntijan oleskeluluvasta säädetään omana lupanaan. Luvan myöntäminen edellyttää vähintään keskimääräisen palkansaajan bruttoansion tasoista palkkaa.

Työvoiman hyväksikäyttöä ehkäistään aktiivisesti

Samalla kun työvoiman maahanmuuttoa sujuvoitetaan, Suomi torjuu aktiivisesti ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä. Uudistetussa laissa täsmennetään ulkomaisen työvoiman käytön valvontaa koskevaa sääntelyä. 

TE-toimiston lisäksi myös Maahanmuuttovirasto voi uusien säännösten mukaan määrätä pidättäytymispäätöksen, jonka voimassaoloaikana työnantajan palvelukseen ei myönnetä oleskelulupia työnteon perusteella. Samalla pidättäytymispäätöksen soveltamisala laajenee kaikkiin työperusteisiin lupiin. Päätös määrätään vähintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään vuodeksi. 

Aiheesta ajankohtaisissa