Talent Boostin synnyn äärellä – haastattelussa Laura Lindeman

Talent Boost -toimenpideohjelmasta puhuttaessa ei voi välttyä tutustumasta Laura Lindemaniin. Lindeman on ollut mukana ohjelman suunnittelussa ja toteutuksessa sen ensiaskelista saakka. Ohjelman perustamisen aikaan maahanmuuttoa koskeva keskustelu oli muutoksen keskellä. Vuoden 2015 pakolaiskriisi ja sitä seurannut maahanmuuton ympärillä käyty jakautunut keskustelu oli saamassa uuden perspektiivin. Ymmärrys Suomea kohtaavasta osaajapulasta oli vahvistunut, ja tämä avasi uudenlaisen mahdollisuuden keskustella maahanmuuton elinkeinopoliittisesta merkityksestä.

Talent Boostin kautta kasvua ja hyvinvointia Suomeen

-Kun tulin ministeriöön töihin, lähdimme rakentamaan ministeriön sisällä uudenlaista näkökulmaa maahanmuutosta. Aiemmin maahanmuutto nähtiin erillisenä asiana, eikä muihin politiikkalohkoihin kytkeytyvänä kokonaisuutena. Rakensimme näkökulmaa, jossa puhutaan elinkeino-, innovaatio-, koulutus- ja työllisyyspolitiikasta ja maahanmuutosta toisiinsa kytkeytyvinä osa-alueina, Lindeman kertoo.

Lindeman kartoitti alkuvaiheessa kollegoidensa kanssa ministeriössä eri osastojen kiinnostusta kansainvälisten osaajien teemoista. Keskustelujen myötä heräsi ymmärrys teeman laajuudesta ja poikkihallinnollisuudesta. Työ kehittämisen eteen tulisi vaatimaan tiivistä yhteistyötä ja asiakas-lähtöistä ratkaisukeskeisyyttä. Samoihin aikoihin kansainvälistä osaajakuntaa koskevan (Mika Raunion) tutkimuksen myötä nousi esille ajatus maahanmuutosta innovaatiopoliittisena kysymyksenä. Samalla haluttiin kääntää keskustelu osaamiseen ja arvonlisään, jota maahanmuuttajat tuovat tullessaan maahantulosyystä riippumatta.

-Talent Boost syntyi siitä havainnosta, että halusimme luoda enemmän kasvua ja hyvinvointia maahan. Suomi on kuitenkin hyvin erilaisessa asemassa esimerkiksi keski-Euroopan maihin, joiden suuntaan on luontaista työvoiman muuttovirtaa. Meidän pitää tehdä asiat eri tavalla. Yritysten tulee olla kansainvälisempiä, jotta saisimme lisää kasvua ulkomailta Suomeen. Jos pullonkaula on työnantajien päässä, jotka eivät halua, osaa tai tiedä kuinka rekrytoida kansainvälisiä osaajia, muulla työllä asian edistämiseksi ei ole merkitystä. Lähtötilanne oli fokuksen kääntäminen nimen-omaan elinkeinoelämän ja yritysten puoleen.

Teeman kannalta olennaiseksi haasteeksi tuli asian saaminen esille oikeisiin pöytiin ja tarpeeksi korkealle tasolle. Kun valtioministeriön laskelmien myötä alkoi nousta esille dataa osaaja- ja työ-voimapulasta, alkoi teema kiinnostaa entistä enemmän myös päätöksentekijöiden keskuudessa. 

Isona tekijänä Talent Boost -toimenpideohjelman onnistuneessa kehittämisessä Lindeman mainitsee silloisen työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikön Jari Gustafssonin, joka myös veti itse alkuperäistä ohjausryhmää projektin parissa. Gustafssonin myötä myös muista ministeriöistä ja kaupungeista tavoitettiin elinkeinojohtajia ja korkea-arvoisia virkamiehiä toimenpideohjelman tavoitteiden tueksi. Asia alkoi saada enemmän painoarvoa, aikaa, mandaattia ja siten resursseja.

-Huomasimme kentän olevan hyvin laaja. Tämän myötä hahmotimme myös sen, että viranomais-tahot mahdollisesti voivat hidastaa tai estää maahantuloa. Tämä ei ollut ainoa tai suurin ongelma, mutta asia, jonka valtion oli ratkaistava ja jonka eteen tehdään edelleen paljon töitä, Lindeman toteaa. 

Sisäministeriön, ulkoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyö työ- ja elinkeinoministeriön kanssa loi edellytykset viranomaisverkoston syntymiselle toimenpideohjelman tavoitteiden ajamiseksi. Alkuperäiset vastuunjaot ovat tähän päivään tultaessa muuttuneet. Työvoiman maahamuuton hallinnon siirryttyä työ- ja elinkeinoministeriöön käynnistyi viranomaispuolen ja lupaprosessien kehittäminen kansainvälisiä osaajia koskevien pullonkaulojen ratkomiseksi. Lindeman korostaa onnistuneen tekemisen ja kasvun saavuttamisen vaativan yhteistyötä, vastuunottoa ja tavoitteisiin sitoutumista. 

Yrityksille lisää mahdollisuuksia kansainvälisten osaajien kautta

Kansainvälisten osaajien houkuttelussa ja rekrytoinnissa olennaiseksi nousevat yksilöiden ja viran-omaisten ohi itse yritykset. Näkökulman vaihdos yritysten puoleen on Lindemanin mukaan toimi-nut silmiä avaavana prosessina, joka on tuonut yksilön perspektiivin työnantajien pariin pohdittavaksi ja ratkaistavaksi. Työnantajilla on iso vastuu, jota julkinen puoli voi toimillaan tukea. Talent Boost -toimenpideohjelman toimesta on kehitetty yrityksille ja työnantajille suunnattuja apukeinoja ja välineitä. 

Vastuunoton ja työnantajaorganisaatioiden sisäisten toimien kautta voidaan Lindemanin mukaan saavuttaa laaja-alaista hyötyä. Yritykset kykenevät kansainvälistymään sisäisesti ja löytämään erilaisia kasvun mahdollisuuksia. Lisäksi yritykset löytävät uusia tapoja vastata osaajatarpeisiin. 

-Yrityksillä on huomattavasti isompi osaajatarjonta käytössä, kun ei rajoituta Suomeen ja suoma-laisiin. Silloin pystytään kilpailemaan kovista osaajista, Lindeman korostaa

Ekosysteemiset haasteet vaativat ekosysteemistä fasilitointia

Lindemanin työuran aikana mukaan on tarttunut hyviä käytäntöjä, jotka tukevat työn onnistumista ja siinä jaksamista. Alun perin Talent Attraction -koulutuksesta mukaan tarttunut kehäkuva on toiminut ohjenuorana vuosien saatossa. Kuvassa koostetaan kokonaisuus, johon kuuluvat houkuttelu, rekrytointi, maahantulo, asettautuminen, integroituminen ja maine. Kehäkuvan jokaisen osan tulee olla kunnossa, jotta kokonaisuus saadaan toimivaksi.

-Se ei ole rakettitiedettä vaan simppeli ajatus, jota olen pitänyt mukana työssäni. Aina jonkun kysyessä miksi vaikuttavuutta ei haeta vain yhtä asiaa tai osaa korjaamalla, olen palauttanut tämän kuvan mieleeni.

Hyviin käytäntöihin kuuluu myös ekosysteemiä tukeva kokonaisvaltainen toiminta. Lindemanin mukaan asetelmat, joissa kukaan ei ole vastuussa tai ratkaise asioita yksin, voi johtaa tilanteisiin, joissa asiat eivät etene lainkaan. Ekosysteemisessä työskentelyssä vaaditaan niin kutsuttua orkesterointia, jotta erilaiset organisaatiot voivat kulkea omilla tavoillaan, mutta kuitenkin samaan suuntaan. 

-Kun puhutaan ekosysteemisestä yhteistyöstä, asiakas on aina keskiössä ja kirkkaana mielessä. Tärkeintä ei ole se, kuka palvelun tuottaa, vaan se, että asiakas saa sopivan palvelun ja haaste ratkeaa. Tällöin organisaatiotkin voivat lopulta aina olla ylpeitä siitä mitä ovat osana ekosysteemiä tehneet ja tuoda sitä onnistumista osaltaan näkyväksi, Lindeman muistuttaa.

Kohti avointa ja vastaanottavaa Suomea 

-Minulle on aina ollut tärkeää, että Suomi olisi avoin ja vastaanottavainen maa. Toivoisin, että sillä mistä tänne päätyisi ei olisi kuin positiivisessa mielessä merkitystä. Ihmiset voivat tuoda mukanaan uusia innovaatioita Suomeen. Olemme ihan liian pieni maa ajatellaksemme, ettei tänne tarvittaisi ketään muuta. Se, että Suomi kansainvälistyy tuo meille vain positiivisia asioita, etenkin jos se osataan tehdä oikein. Uudesta innostavasta asemastani käsin toivonkin, että se uskomaton yhteinen tahto ja henki jatkuu Talent Boost -verkoston ja tämän teeman parissa työskennellessä tulevaisuudessakin.

Lauraa haastatteli ja artikkelin kirjoitti Amani Al-mehsen. Amani oli korkeakouluharjoittelijana työ- ja elinkeinoministeriössä kesällä 2022.