Menestyksekäs tulevaisuus edellyttää osaavaa kansainvälistymistä - haastattelussa Ulla Hiekkanen-Mäkelä

Business Finland toimii työ- ja elinkeinoministeriön alaisena organisaationa ja sen tärkeimpiin tehtäviin kuuluu vauhdittaa suomalaisten yritysten kasvua maailmalla. Tähän kokonaisuuteen kuu-luu myös kansainvälisten osaajien houkuttelu. Business Finland tekee tiivistä yhteistyötä Talent Boost -verkoston kanssa kokonaisuuden kehittämisessä ja ohjaamisessa. Business Finlandin entinen Head of Talent Boost, Ulla Hiekkanen-Mäkelä kertoo haastattelussa omista kokemuksistaan osaajien houkuttelun saralla.

Kansainvälisten osaajien houkuttelu käynnistyi Business Finlandissa ensin määräaikaisena kampanjana ja laajeni pitkäjänteiseksi ohjelmaksi, kunnes 2022 vuoden alusta perustettiin pysyvä Work in Finland -yksikkö. Ulla Hiekkanen-Mäkelä on ollut mukana Talent Boost -toiminnassa alkumetreistä saakka ja todistanut kansainvälisen kentän muutoksia vuosien saatossa. Arvokas kokemus on tuonut näkemystä ja osaamista, joista on hyötyä muillekin kansainvälisyydestä kiinnostuneille toimijoille. 

- Toiminta on kasvanut 12 -hengen tiimiksi, joka on verkottunut kaupunkien Talent Hubien toimintaan ja erilaisiin maakuvatyön ja opiskelijoiden ja osaajien toimintoihin maailmalla, Hiekkanen-Mäkelä kertoo.

- Ensimmäisenä on lähdetty liikkeelle kasvuyritysten houkuttelusta Suomeen, johon on oma palvelupolkunsa. Tähän lukeutuu lausuntojen antamista Migriin ja auttamista suomalaisen startup ekosysteemin palveluihin. Toisena on erityisosaajien houkuttelu, erityisesti teknologia-, ICT, oh-jelmisto- ja terveysteknologian aloilla. Tähän kuuluu Suomen tunnetuksi tekeminen maailmalla ja yhteistyö yritysten kanssa, jossa rekrytointikampanjoiden kautta haetaan osaajia yrityksiin. 

Kansainväliseen rekrytointiin liittyy myös tahtotilaan kytkeytyviä haasteita, joita taklataan kannusteilla ja tukipalveluilla.

-Iso osa toimintaamme on suomalaisten yritysten ja työnantajien kannustaminen kansainvälisten osaajien rekrytointiin. On yhä paljon sellaisia, jopa kansainvälisesti toimivia pk-yrityksiä ja kasvuyrityksiä, jotka vievät ulkomaille mutta henkilöstö Suomessa on täysin suomalaista. Nämä samat yritykset kärsivät osaajapulasta, mutta eivät uskalla rekrytoida Suomi-kuplan ulkopuolelta. Business Finland tarjoaa kannusteen Talent Explorer -avustuksen muodossa ja tuo kumppaniverkoston palveluita rekrytointiin sekä asettautumis- ja tukipalveluihin. 

Hyvien käytäntöjen kautta kohti kokonaisvaltaista toimintaa

Kokeilemalla oppii, ja kun valmista mallia ei ole, täytyy käytännöt synnyttää tekemällä. Alusta lähtien Business Finland on tehnyt projekteja yhdessä kaupunkien ja EURESin kanssa. Sittemmin verkosto on laajentunut entisestään.

-Yksi iso haaste laajassa verkostotyössä on tiedonkulku. Verkosto Business Finlandin ulkopuolella on erittäin tärkeä onnistumisellemme. Arjessa tekeminen vaatii jatkuvaa kommunikaatiota tekijä-joukon laajentuessa. Yhteisen mission ympärille kääriytyminen ja halu palvella talentteja sekä yrityksiä yhdistävät meitä, Hiekkanen-Mäkelä sanoo.

Molemminpuolinen tiedonkulku edistää Hiekkanen-Mäkelän mukaan yhteistyötä ja ajan hermolla pysymistä.

-On myös todella hyvä, että ministeriö pitää Newsroomeja jakaakseen ajankohtaisia uutisia koko verkoston käyttöön. Se on meille erittäin hyödyllinen. Ja tietenkin kun meillä tulee tarve jakaa tietoa, on se tätä kautta hyvin kätevä levittää. Pidän myös erityisen hyvänä kaksi kertaa vuodessa pitämäämme Network Day -tapahtumaa, jossa toivon mukaan, tänä syksynä tavattiin taas kasvokkain. 

Viime vuosien haasteissa mitattiin organisaation tehokkuutta

Kuten monen muunkin tahon, Business Finlandin osaamista ja kantokykyä koeteltiin pandemian myötä. Organisaation suunnittelemat tapahtumat ja kampanjat pysähtyivät. Myös ihmisten liikkuminen pysähtyi, jonka myötä joidenkin yritysten jo rekrytoimat kansainväliset osaajat eivät päässeet Suomeen matkustusrajoitusten vuoksi. Organisaatiossa ei kuitenkaan lannistuttu, vaan keksit-tiin keinot saada hyöty irti myös haastavissa olosuhteissa.

-Jouduimme opettelemaa pikavauhtia erilaisia digitaalisia toimintamalleja ja onnistuimme aika nopeastikin luomaan esimerkiksi virtuaalisia rekrytointitapahtumia ja verkossa tapahtuvia tilaisuuksia, sekä opiskelijoille että jo kokeneille konkareille. Tämä oli yksi iso haaste, mutta myös onnistuminen, Hiekkanen-Mäkelä kertoo.

-Toinen iso haaste on suomalaiset yritykset ja niiden pidättyväisyys. Pelätään, että ulkomaalaisten ja kansainvälisten osaajien myötä yrityksen kulttuuri, dynamiikka ja arki muuttuu liikaa. On myös pandemian ja Ukrainan sodan aiheuttamaa epävarmuutta omasta bisneksestä ja liiketoiminnan sekä kustannusnousun kehittymisestä. Monet yritykset toteavatkin haluavansa ottaa aikalisän uusissa rekrytoinneissa. 

Business Finland hakee uusia korvaavia vientimarkkinoita yrityksille ja auttaa samalla pääsemään aiemmin mainittujen haasteiden yli löytämällä uusia liiketoimintamalleja, jotka auttavat kansain-välisten rekrytointien toteutumisessa ja yritysten halukkuudessa lähteä niihin mukaan. 

Täällä jo olevien osaajien hyödyntäminen

Yksi tarttumapinta kansainvälisten osaajien rekrytointiin on jo Suomessa olevien osaajien hyödyntäminen. Mahdollisuuksia kohdata Suomessa jo olevia osaajia on Business Finlandin toimesta luotu järjestämällä Matchmaking –tapahtumia yritysten kanssa. sekä esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n ja Teknologiateollisuuden kanssa kampanjalla, joka rohkaisee palkkaamaan kansainvälisiä opiskelijoita.

-Suomessa on jo merkittävä määrä kansainvälisiä osaajia, esimerkiksi täällä valmistuneita opiskelijoita ja tänne tulleita puolisoita. Jollakin tavalla työmarkkinat eivät nyt kohtaa, sillä täällä jo olevien osaajien on hankala löytää koulutusta vastaavaa työtä. Samaan aikaan yritykset kokevat kansainvälisen rekrytoinnin olevan kallista ja sisältävän isot riskit. Pyrimme eri keinoin vaikutta-maan siihen, että työnantajat ja talentit löytävät toisensa.

Tulevaisuudessa yksilölähtöinen ja kansainvälinen rekrytointi on avainasemassa

Yksilöiden ymmärtäminen rekrytoinnissa on tärkeä näkökulma osaajien rekrytoinnissa.

-Puhumme yrityksistä, työnantajista ja talenteista, ryhmittäen ne hirveän suuriksi ryhmiksi. Mielestäni se, mitä pitäisi kuitenkin tehdä, itseni mukaan lukien, on nähdä nämä henkilöt persoonina ja yksilöinä. Olennaista on ottaa huomioon minkälainen esimies ja muu tiimi on, jotta saadaan rekrytoiduksi sopiva osaaja onnistuneesti. Kun löytyy juuri se oikea henkilö oikeaan työtehtävään ja yritykseen, niin ne molemmat lähtisivät kukoistamaan. Sen inhimillisen tason pitäisi tulla esille meidän tarinoissamme ja asiakastapauksissa.

Talent Boost –toimenpideohjelma mahdollistaa paljon, mutta miksi se koetaan tärkeänä Business Finlandissa ja miksi kansainvälisistä osaajista ylipäätään puhutaan juuri nyt määrätietoisesti?

-Suomalaiset yritykset puhuvat osaajapulasta ja siitä, että on vaikeaa löytää sopivia henkilöitä. Työ- ja osaamisperäinen maahanmuutto on yksi ratkaisu siihen. Kaikkihan olemme katsoneet väestötilastoja ja tiedämme, että suomalaiset harmaantuvat ja vanhentuvat, eikä meillä ole tarpeeksi tekijöitä ilman merkittävää määrää osaavaa työvoimaa maailmalta. Tämä on ihan Suomen kansan-talouden haaste, joka on ratkaistava seuraavan viiden vuoden sisällä tai meillä on taloudellisesti hankalat ajat edessä. 

Hiekkanen-Mäkelä nojaa vankkaan kokemukseensa arvioidessaan kansainvälisyyden kokonaisvaltaisia hyötyjä.

-Itselläni on kansainvälinen yritystausta ja olen henkilökohtaisesti nähnyt, miten monikansalliset ja –kulttuuriset tiimit pystyvät nopeasti vastaamaan globaaleilla markkinoilla asiakkaiden tilanteisiin. Ymmärrys eri maailmankolkissa olevista asiakkaista tulee kotipesään silloin, kun siellä työskentelee eritaustaisia ihmisiä. Minä uskon henkilökohtaisesti tämän olevan aivan älyttömän tärkeä juttu suomalaisten yritysten menestykselle.

Mitä seuraavaksi?

- Olemme tehneet pitkän kehityskaaren ja seuraavaksi edessä on seuraavat haasteet Work in Finland toiminnan vahvistamisessa. Vaikka ympärillä taloudessa ja politiikassa kuohuu, on meidän pidettävä fokus pitkäjänteisen toiminnan rakentamisessa. Omalta osaltani kiitän kollegoita ja verkostoa hyvästä yhteistyöstä ja luovutan kapulan ja Business Finlandin osaajahoukuttelun toimintojen vetovastuun Laura Lindemanille, Hiekkanen-Mäkelä kiteyttää.

Haastattelun on tehnyt ja artikkelin kirjoittanut Amani Al-mehsen. Amani oli työ- ja elinkeinoministeriössä korkeakouluharjoittelijana kesällä 2022.